Mitä 98,9 % käyttöaste kertoo Valonrannasta?

Valonrannan seitsemän asiakaspaikan käyttöaste on ollut vuosien 2023-2026 aikana 98,9%. Tyhjiä hoitovuorokausia on ollut vuodessa keskimäärin 27vrk vuosien 2023-2025 aikana, vaihteluvälin ollessa 3-43 vuorokautta. Tyhjä hoitovuorokausi tarkoittaa sitä, että yksi seitsemästä huoneesta on tyhjillään.
Edellisessä blogikirjoituksessamme kerroimme Valonrannan päättyneiden sijoitusten korkeasta kotiutumisprosentista, 61%. Nähdäksemme korkea käyttöaste ja onnistuminen kotiutumisprosesseissa vaativat molemmat suunnitelmallisuutta sijoitusten alkamisessa ja päättymisessä. Uutta sijoitusta valmistellaan hyvissä ajoin ennen nuoren saapumista Valonrantaan. Näin huolellinen ennakointi mahdollistuu. Työntekijät käyvät ensin tapaamassa perhettä lapsen omassa ympäristössä, jonka jälkeen perhe voi tulla tutustumaan Valonrantaan. Valmisteluaikana ehditään myös kartoittaa huolella koulunkäyntiin ja terveyteen liittyvät asiat. Koulunkäynnin tuen ja kuntoutuksen suunnittelu alkaa siis jo ennen kuin nuori tulee Valonrantaan.
Käyttöastelukumäärien taakse voi tietenkin kätkeytyä monenlaista. Käytimme tekoälyä apuna yhteenvedossa, prosenttilaskelmissa ja käyttöasteeseen liittyvien näkökulmien hahmottamisessa. Tekoäly esitti seuraavat kysymykset, joihin vastaamme nyt Valonrannan toiminnan näkökulmasta.
1. Valitaanko nuoret huolellisesti vai otetaanko kaikki tulijat?
- Valonrannassa on alusta asti pidetty tärkeänä auttaa juuri niitä nuoria,
joiden erityistarpeisiin nähden meillä on paras osaaminen: nuoret, joilla on
autismi, muita neuropsykiatrisia erityispiirteitä, kehityksellinen kielihäiriö,
lievä kehitysvamma, laajoja oppimisvaikeuksia tai koulunkäymättömyyteen
liittyviä haasteita. Mikäli nuorella on vaikeampaa haastetta päihteidenkäytössä
tai aggressiivisuutta, jonka ei ajatella selkeästi helpottavan Valonrannan
tuella ja ympäristöllä, suosittelemme vahvemmin tuettua ja eri tavoin
erikoistunutta yksikköä. Emme jousta näistä periaatteista, vaikka paikka olisi
tyhjänä.
2. Ehditäänkö sijoitusten välillä arvioida ryhmädynamiikka ja valmistella uusi
sijoitus?
- Tarkkaan soveltuvuusarviointiin liittyy myös huolellinen ryhmädynaamisten
ilmiöiden pohtiminen – suurin vastuu meillä on aina Valonrantaan jo
sijoitetuista nuorista. Psykologi on apuna ryhmädynamiikan arvioinnissa. Uudet
sijoitukset valmistellaan niin huolellisesti kuin mahdollista. Tavoitteena on
ennen sijoituksen alkamista käydä tutustumassa lapseen ja perheeseen hänen
omassa toimintaympäristössään (tämä onnistuu aina paitsi äkillisissä
kiireellisissä sijoituksissa – näin on ollut kerran koko toimintahistorian
aikana). Kaksi Valonrannan työntekijää tapaa nuorta ja vanhempia ja esittelee
Valonrantaa (mukana yleensä psykologi ja/tai erityisluokanopettaja). Tässä
käytetään hyödyksi myös ennakointimateriaalia, "kiinnittymiskansiota". Siinä
esitellään Valonrantaa ja työntekijöitä sekä tarjotaan nuorelle rastituslistoja
ja avoimia kysymyksiä, joissa hän pääsee ilmaisemaan omia toiveitaan.
3. Onko tavoitteena nuoren kuntoutuminen ja kotiutuminen vai mahdollisimman
pitkä laskutus?
- Ehdottomasti kuntoutuminen ja kotiutuminen. Valonrannassa toimimme
proaktiivisesti sen suuntaan, että kotiutuminen voi tapahtua heti, kun sille on
hyvät edellytykset. Tämä tarkoittaa tavoitteellista ja sitoutunutta
työskentelyä kuntouttavalla otteella. Valonrannassa toteutetaan paljon
avohuollon sijoituksia, jolloin lähtökohta on kotiutuminen muutamien kuukausien
sisällä – ja toki huolellinen yhteinen arviointi siitä, olisiko pidempiaikainen
sijoitus kuitenkin lapsen edun mukaista. Valonrannassa on alkanut toiminta-aikana
vajaa neljän vuoden ajanjaksolla yhteensä 25 sijoitusta, joista 48% on ollut
avohuollon sijoituksia – tämä kertoo siitä, etteivät Valonrannan sijoitukset
ole olleet erityisen pitkiä. Valonrannan päättyneistä sijoituksista 61 % on
päättynyt kotiutumiseen.
4. Onko yksikkö niin täynnä, ettei se voi vastaanottaa aiemmin sijoitettua
nuorta uudelleen kriisitilanteessa?
- Tähän on helppo vastata lyhyesti: On.
Valonrannassa hyvin harvoin on tyhjä paikka odottelemassa – mutta aiemmin sijoitettu nuori voi kyllä Valonrantaan palata vapautuvalle paikalle, mikäli nuoren tilanne sallii pienen odotteluajan. Meille on tärkeää auttaa nuoria pitkäaikaisesti, tarvittaessa uuden sijoitusjakson merkeissä.
98,9 prosentin käyttöaste voi näyttää yksittäisenä lukuna tehokkuuden mittarilta. Meille kiinnostavampaa on kuitenkin se, miten siihen on päästy. Korkea käyttöaste ei tarkoita sitä, että Valonrannassa tavoiteltaisiin mahdollisimman pitkiä sijoituksia tai otettaisiin vastaan jokainen paikkaa tarvitseva nuori. Päinvastoin. Ajattelemme, että hyvä käyttöaste syntyy ennen kaikkea siitä, että sijoitukset harkitaan huolellisesti, ne valmistellaan hyvin ja työskentelyllä on alusta asti selkeä suunta. Yhtä tärkeää kuin onnistunut sijoituksen alkaminen on se, että nuori pääsee lähtemään Valonrannasta silloin, kun sijoitukselle asetetut tavoitteet on saavutettu ja kotiutumiselle on hyvät edellytykset.
Kirjoittaja, Valolan psykologi Elina Vierimaa, pitää tärkeänä aitoa kiinnostusta ja auttajan asennetta jokaisen nuoren ja perheen kohdalla – ensimmäisestä kohtaamisesta sijoituksen päättymiseen saakka. Hänelle hyvä työ tarkoittaa sitä, että nuoren tarpeet, tavoitteet ja tulevaisuus pysyvät kaiken tekemisen keskiössä.
