Kotiutuminen rakentuu arjessa – Valonrannan tavoitteellinen työ perheen jälleenyhdistämiseksi

Lastensuojelun sijoituksella lapselle rakennetaan turvallista arkea tilanteessa, jossa kotona asuminen ei sillä hetkellä ole mahdollista tai lapsen edun mukaista. Sijoituksen aikana on tärkeää vahvistaa lapsen hyvinvointia, vakauttaa arkea ja tukea koulunkäyntiä. Samalla on kuitenkin tärkeää pitää mielessä lastensuojelun keskeinen tavoite: perheen jälleenyhdistäminen aina silloin, kun se on lapsen edun mukaista.

Valonrannassa perheen jälleenyhdistämisen tavoite näkyy erityisen vahvana avohuollon sijoituksissa. Avohuollon sijoitus on usein tilanne, jossa lapsen ja perheen arkea voidaan pysäyttää, rauhoittaa ja arvioida siten, että työskentelyn tavoitteena on turvallinen paluu kotiin. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä lapsen, huoltajien, sosiaalityöntekijän ja muiden verkostojen kanssa sekä konkreettista suunnitelmaa siitä, mitä kotiutumisen onnistuminen vaatii.

Myös huostaanotettujen lasten kohdalla voidaan monissa tilanteissa työskennellä perheen jälleenyhdistämisen suuntaisesti. Huostaanotettujen lasten kohdalla kuntoutuminen, arjen vakautuminen ja perheen tilanteen vahvistuminen voivat vaatia enemmän aikaa, mutta tavoite lapsen yhteyden vahvistamisesta omaan perheeseen sekä perheen voimavarojen lisääminen säilyvät tärkeänä osana työskentelyä. Olennaista on arvioida jokaisen lapsen tilannetta yksilöllisesti ja edetä lapsen edun mukaisesti, kuntouttavalla ja toimintakykyä lisäävällä työotteella.

Kotiutuminen ei ole yksittäinen päätös, vaan prosessi. Se rakentuu arjen pienistä asioista: vuorokausirytmistä, ennakoitavuudesta, tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistumisesta, koulunkäynnin vahvasta tuesta, vanhemmuuden tukemisesta sekä siitä, että lapsen ympärillä olevat aikuiset työskentelevät johdonmukaisesti samaan suuntaan. Kun kotiutumista valmistellaan jo sijoituksen aikana, lapsen paluu kotiin voi tapahtua suunnitelmallisesti ja turvallisesti. Erityisen tärkeänä Valonrannassa on nähty avoimuus ja selkokielisyys suunnitelmissa. On tärkeää, että lapsi ja perhe tietävät, millaisia asioita heiltä odotetaan, jotta kotiutumisen edellytykset vahvistuvat. Tähän ei kaivata fraaseja tai kapulakielisyyttä, vaan selkeyttä ja konkreettisia tavoitteita, joita kohti työskennellään yhdessä.

Yksi keskeinen osa tätä työtä on koulunkäynnin tukeminen. Monen sijoitetun lapsen tilanteessa koulunkäynti on voinut kuormittua jo ennen sijoitusta. Valonrannassa koulupolun vahvistaminen nähdään tärkeänä osana lapsen kokonaisvaltaista kuntoutumista. Hyvät tukisuunnitelmat, tiivis yhteistyö koulun ja oppilashuollon kanssa sekä lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen auttavat rakentamaan arkeen vakautta. Kun koulunkäynti alkaa sujua paremmin, se tukee usein myös kotiutumisen edellytyksiä. Tarvittaessa Valonrannassa tehdään kattavat selvitykset tuen tarpeista, esimerkiksi psykologin oppimisvaikeuksia arvioivilla tutkimuksilla.

Valonrannan avaamisesta, lokakuusta 2022 alkaen, Valonrantaan on ollut sijoitettuna yhteensä 25 lasta ja nuorta. Näistä 18 sijoitusta on päättynyt ja 7 on edelleen käynnissä. Päättyneistä sijoituksista 11 on päättynyt kotiutumiseen, mikä tarkoittaa 61 prosenttia päättyneistä sijoituksista. Kuusi sijoitusta on päättynyt nuoren täysi-ikäistymiseen ja yksi sijoitus on päättynyt siirtymiseen toiseen sijaishuoltopaikkaan.

Valonrantaan sijoitetuista lapsista ja nuorista 48 prosenttia on tullut avohuollon sijoituspäätöksellä, 40 prosenttia huostaanotettuna ja 12 prosenttia kiireellisen sijoituksen kautta. Myös huostaanottopäätöksellä Valonrantaan tulleista lapsista kaksi on kotiutunut. Nämä luvut kuvaavat sitä, että Valonrannassa työskennellään sekä lyhyempien, kotiutumiseen tähtäävien avohuollon sijoitusten että pidempien sijaishuollon polkujen parissa.

Tilastot ja luvut eivät koskaan kerro koko tarinaa lapsen tilanteesta, mutta ne kuvaavat työn suuntaa. Valonrannan työntekijöiden kokemuksen mukaan suunnitelmallisella, lapsen ja perheen tarpeista lähtevällä työskentelyllä voidaan monessa tilanteessa vahvistaa kotiutumisen mahdollisuuksia. Samalla on tärkeää tunnistaa, että jokaisen lapsen polku on yksilöllinen. Joskus lapsen etu tarkoittaa kotiutumista, joskus pidempää sijoitusta, täysi-ikäistymistä sijaishuollossa tai tarpeen muuttuessa toisenlaista sijaishuoltopaikkaa.

Valonrannassa sijoituksen tavoitteena ei ole vain arjen kannattelu sijoituksen aikana, vaan lapsen tulevaisuuden vahvistaminen. Se tarkoittaa turvallista arkea, toimivaa koulupolkua, lapsen omien voimavarojen vahvistumista ja aina mahdollisuuksien mukaan polun rakentamista takaisin kotiin ja omaan perheeseen – joskus kotiinpaluun muodossa, mutta vähintäänkin läheissuhteiden vahvistumisena.

Blogitekstin takana ovat Valolan yrittäjät, psykologi Elina Vierimaa, erityisluokanopettaja Veera Tammiruusu ja kasvatusjohtaja Carina Calenius, jotka ovat tyytyväisiä siihen, miten Valolaa perustettaessa hahmoteltu visio on lähtenyt toteutumaan.